PMS, eli premenstruaalioireyhtymä, tarkoittaa psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka tulevat ennen kuukautisia ja vaikuttavat negatiivisesti elämään. Oireet voivat kestää parista päivästä pariin viikkoon. Suurimmalla osalla vulvallisista on ennen kuukautisia joitain oireita ja 30-40%:lla oireet vaikuttavat elämään, jolloin ne voidaan luokitella PMS-oireiksi.

PMS:stä on paljon puhuttavaa. Tässä artikkelissa kerromme PMS-oireiden syistä ja hoidosta yleisesti. Käsittelemme PMS:n psyykkisiä ja fyysisiä oireita molempia erikseen omissa artikkeleissaan.

PMS-oireet

PMS-oireita voi olla todella monenlaisia. Tässä yleisimpiä:

• Ärsytys, ahdistus, masennus, mielialan vaihtelut, itkuisuus
• Päänsärky
• Univaikeudet ja väsymys
• Nälkä, ruokahalun muutokset, pahoinvointi, ummetus, turvotus
• Rasvaiset hiukset ja finnit
• Rintojen aristus
• Seksihalujen muutokset

PMS ja hormonit

PMS johtuu ovulaation jälkeen nousevasta keltarauhashormonitasosta eli progesteronista. Keltarauhashormoni vaikuttaa aivoissa tunteiden käsittelyyn.

PMS:n oireet tulevat yhtä aikaa, kun keltarauhashormoni on koholla. Keltarauhashormoni vaikuttaa suoraan omien reseptoreiden kautta, mutta se vaikuttaa myös aivojen välittäjäaineisiin, jotka ovat myös mukana psykiatrisissa sairauksissa, kuten masennuksessa ja ahdistuksessa.

Myös estrogeeni on mukana PMS-oireiden synnyssä. Se vaikuttaa keltarauhashormonin reseptoreihin aivoissa. Eri tutkimusten perusteella silläkin on siis vaikutusta PMS-oireisiin, mutta kiertoreittiä, toisin kuin keltarauhashormonilla.

Raskauden aikana keltarauhashormoni on myös tasaisesti koholla monta kuukautta. Tällöin se ei kuitenkaan aiheuta mielialaoireita. Kuukausittainen hormonivaihtelu onkin siis luultavasti pääsyy PMS-oireisiin.

PMS-oireiden tarkoitus

Miksi vulvallisilla on PMS-oireita? Onko niistä ollut jotain hyötyä evoluutiossa vai onko puolet ihmiskunnasta kärvistellyt vuosisatoja turhaan?

Tämäkään ei ole täysin selvää, mutta valistuneita arvauksia voidaan esittää.

Kuukautiskierron tavoite on saada raskaus alulle. Kuukautiskierron lopulla keho valmistautuu raskauteen. PMS:n aikaan keho reagoi voimakkaammin negatiivisiin ärsykkeisiin. Tämä voisi olla suojamekanismi, joka on muodostunut suojelemaan raskaana olevaa kehoa ulkoiselta uhalta.

Aiemmin naiset ja kohdulliset olivat raskaana tai imettivät suurimman osan hedelmällisestä iästään eikä kuukautiskiertoja ja PMS:ää siis juuri ollut samoin kuin nykyään.

Mikä on PMDD ja miten se eroaa PMS:stä?

PMDD eli premenstrual dysphoric disorder on PMS-oireiden vaikeampi muoto. Siinä isommassa roolissa ovat psyykkiset oireet: masennus, alakulo, ahdistus, ärsyyntyminen ja mielialan vaihtelu. Noin 2-5% vulvallisista kärsii PMDD:stä, jonka vaikutusta elämään voidaan verrata vaikeaan masennukseen. PMDD:tä on tärkeää hoitaa eikä yrittää selvitä oireiden kanssa yksin.

Miksi PMS:n oireet voivat olla niin erilaiset?

Yhdellä pientä rintojen kipristelyä, toisella mielialanvaihteluja niin että perhe on lähetettävä mökille. Mitkä eri tekijät voivat vaikuttaa PMS-oireiden vaikeuteen?

Keltarauhashormonin erilaiset tasot eri ihmisillä ei vaikuta PMS-oireiden vaikeuteen. Sen sijaan eri ihmisillä aivot reagoivat luultavasti eri tavalla hormoneihin. Tämä voi johtua geeneistä tai ympäristötekijöistä, mutta tätä ei tarkasti tiedetä – jälleen yksi mysteeri PMS:n tiimoilta, johon tarvittaisiin lisätutkimusta.

Näiden asioiden tiedetään vaikuttavan:

• ikä
• raskaudet ja synnytykset
• ympäristö: esim. elämäntilanne, lasten terveys, parisuhde tai sen puute voi aiheuttaa stressiä ja vaikuttaa PMS-oireisiin
• perinnöllisyys

Ikä, raskaus ja PMS

Useimmat PMS-oireista kärsivät kertovat oireiden pahentuneen iän myötä. Ennen lapsia oireet olivat helpommat ja lasten jälkeen ne vaikuttavat elämään enemmän.

Tähänkään kehitykseen ei ole varmistettua tieteellistä vastausta, mutta esim. jokin seuraavista selityksistä on mahdollinen:

• Lapset lisäävät arjen kuormitusta ja kiristävät usein pinnaa. Lapset saavat myös kärsiä PMS-ärsyyntymisestä ja tiuskimisesta ja siitä tulee itselle helposti huono omatunto.
• Aivot muuttuvat raskauden ja synnytyksen myötä. Asiasta on joitain tutkimuksia. Muutokset vastaavat murrosiässä tapahtuvia muutoksia eli ovat huomattavia. Nämä muutokset saavat mahdollisesti aivot reagoimaan eri tavalla hormoneihin.
• Estrogeenitasot laskevat noin 35-vuotiaasta eteenpäin. Hormonien vaihtelut voivat myös vaikuttaa PMS-oireisiin. Monet kokevat perimenopaussivaiheessa oireiden pahenemisen kierron lopulla.

Stressin vaikutus PMS-oireisiin

Stressi kuukautiskierron alkuvaiheessa voi nostaa keltarauhashormonin tasoa loppukierrosta. Toisaalta keltarauhashormonin tason ei tiedetä suoraan vaikuttavan PMS-oireiden vaikeuteen. Useimmat lähteet kuitenkin suosittelevat stressin vähentämistä, jos kärsii PMS-oireista – mikä voi olla monille helpommin sanottu kuin tehty.

Mistä tiedetään, johtuuko oireet PMS:stä?

Tärkeää on varmistaa, että oireita on vain ennen kuukautisia ja ne poistuvat kokonaan kuukautisten ensimmäisten päivien aikana. Jos näin ei ole, täytyy miettiä muita syitä.

Oireita on hyvä itse seurata kalenterin tai sovelluksen kanssa. Kun kirjaat kaikki oireesi muutaman kuukauden ajan saatat huomata, että ajoittain ilmestyvät oireet, joiden syitä et tiennyt aikaisemmin (kuten päänsärky tai ummetus) johtuukin PMS:stä.

Älä anna PMS:n pilata elämääsi

Tärkeintä PMS:n aikana on kuunnella mieltäsi ja kehoasi ja olla itsellesi armollinen. Monille tämä ei ole paras aika kuukaudessa maratonin juoksemiseen tai supertärkeisiin tapaamisiin vaan kenties rauhoittumiseen ja oman ajan ottamiseen.

Toisaalta – myös kumppanille ja kenties muille läheisille kannattaa puhua ja kertoa PMS-oireista. Ehkäpä sinulla on hyvä suhde läheisiin työkavereihisi ja työyhteisökin hyötyisi siitä, jos pari luotettuasi tietäisi milloin ja minkälaisia PMS-oireita sinulla on?

Jos sinulla on kumppani, ainakin hänen olisi hyvä opetella ymmärtämään PMS-oireesi ja suhtautumaan niihin myötätuntoisesti. Kumppani voi siis merkata kalenteriin, milloin (vähintään) aamukahvit on tuotava sänkyyn ja annettava Netflix-aikaa omassa rauhassa.

Mitä voit tehdä vähentääksesi PMS-oireita?

• Fyysinen aktiivisuus. Suurimmalla osalla rauhalliset lajit sopivat kierron loppuvaiheeseen paremmin. Toiset taas tykkäävät käyttää pienen raivon motivaationa hikitreeniin.
• Vähemmän alkoholia (mieti krapula yhdistettynä PMS-oireisiin, ei kuulosta kivalle)
• Enemmän unta ja säännöllinen nukkumaanmenoaika (tämähän auttaa melkein kaikkeen ja ainakin parantaa elämänlaatua – mutta ei aina kaikille mahdollista tai ainakaan helppoa!)

Milloin lääkäriin?

Jos PMS-oireet vaikuttavat merkittävästi sosiaaliseen elämään, parisuhteeseen, lapsiin tai työkykyyn olisi hyvä käydä juttelemassa niistä lääkärin kanssa. Jokainen arvioi itse, milloin oireet ovat niin pahat, että lääkärikäynnistä olisi hyötyä, mutta vakavien alakulon oireiden ja itsetuhoisten ajatusten kanssa täytyy kuitenkin aina hakea apua.

Näillä PMS-oireita hoidetaan:

• E-pillerit
• Masennuslääke pienellä annoksella noin viikon ajan ennen kuukautisia (tai niin kauan kuin oireet kestävät)
• Kierukasta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta kokemuksen mukaan osalla hormonikierukka auttaa PMS-oireisiin.

Viikon tehtävä: Kierron seuraaminen on hyväksi, jos kärsit PMS-oireista. Näin ymmärrät itse paremmin, miksi reagoit asioihin eri tavalla. Kerro myös mahdolliselle kumppanille tai kumppaneille, milloin PMS-oireita on odotettavissa, jotta aamukahvit tai hieronta on kalenterissa muistissa.

Lähteet:

NHS

ACOG

Premenstrual syndrome: A mini review (Ryu et al)

Premenstrual Syndrome (Gudipally et al)

Progesterone – Friend or foe? (Sundström-Poromaa et al)

Circulating levels of allopregnanolone in humans: gender, age, and endocrine influences (Genazzani et al)

Oestrogen modulates progestin receptor concentrations in some rat brain regions but not in others (Maclusky)