Vaihdevuodet tarkoittavat aikaa kuukautisten loppumista ennen ja sen jälkeen. Vaihdevuosioireet voivat alkaa useamman vuoden ennen kuukautisten loppumista.

Oletko sinä puhunut vaihdevuosista äidin ja ystävien kanssa? Oletteko löytäneet hyvää ja neutraalia tietoa vaihdevuosista eikä oireita ole piiloteltu ja hävetty?

Jos ei kuulosta tutulta niin et ole yksin. Vaihdevuosista puhutaan jo paljon enemmän kuin ennen, mutta edelleen tieto on melko vajavaista. Kuumista aalloista ja kuukautisten loppumisesta puhutaan, mutta kokonaisvaltaisempi tieto siitä, kuinka vaihdevuodet vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin ja mieleen ei yleensä puhuta riittävästi. 

Mitä on vaihdevuodet?

Vaihdevuodet

• alkaa yleensä 42-57 vuoden iässä
• ensimmäinen oire lähestyvistä vaihdevuosista on lyhentynyt kuukautiskierto
• oireita voi olla monenlaisia eikä niitä aina tunnisteta vaihdevuosioireiksi

Vaihdevuosilla tarkoitetaan vuosia ennen ja jälkeen menopaussin. Menopaussi taas on se yksi ajanhetki, kun kuukautiset loppuvat. Tämän ajan pystyy määrittämään vasta jälkikäteen, mutta vaihdevuodet voi tunnistaa oireista jo ennen tätä. Useimmiten kuukautiset loppuvat 42-57 ikäisenä. 

Tästä voit lukea vaihdevuosien termeistä.

Munasarjojen estrogeenituotanto vähenee pikkuhiljaa useiden vuosien ajan. Munasarjoissa olevat munasolut vähenevät ja siten estrogeenin eritys vähenee ja lähes loppuu viimeisten kuukautisten aikaan. Sen myötä hormonitasapaino kehossa muuttuu. 

Tärkeitä hormoneja vaihdevuosissa ovat estrogeeni ja progesteroni eli keltarauhashormoni. Lisäksi myös testosteroni on tärkeä naisilla ja muilla vulvallisilla osana kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Onko minulla vaihdevuodet?

Vaihdevuosioireet vaihtelevat paljon yksilöiden välillä. Toisella kuukautiset vain loppuvat ilman muita oireita, kun toisella fyysiset ja psyykkiset oireet voivat laskea elämänlaatua huomattavasti. 

Tavallisia oireita vaihdevuosissa

• epäsäännölliset vuodot, jotka voivat olla runsaita
• kuumat aallot, hikoilu
• sydämentykytys
• kuivat limakalvot vulvassa ja vaginassa (limakalvot voivat olla kuivat myös silmissä ja nenässä!)
• virtsaoireita, kuten kutinaa, kirvelyä tai vessassa pitää käydä usein
• ahdistus- ja masennusoireet
• ärtymys
• univaikeudet
• nivel- ja lihaskivut

Näistä oireista voi olla yksi tai useampia. Jokaisella oireiden yhdistelmä voi olla erilainen ja sen vuoksi monesti oireita ei heti tunnistakaan vaihdevuosiin liittyviksi. 

Oireita voi olla vain ajoittain ja välillä olo voi olla kuten ennenkin.

Kuukautisten muutokset

Oppikirjamainen ensimmäinen oire vaihdevuosien lähestymisestä on kuukautiskierron lyheneminen. Aiemmin 28 päivän kierto voi muuttua 24 päivän mittaiseksi, mutta kuukautiset tulevat säännöllisesti eikä niiden kanssa ole muita ongelmia.

Tämän vaiheen jälkeen kierrot yleensä pitenevät. Ovulaatioita tapahtuu harvemmin ja sen vuoksi vuodot voi tulla usean kuukauden välein ja monella silloin runsaana. Tämä ei ole vaarallista, mutta voi haitata huomattavasti elämää, kun runsas vuoto voi tulla täysin ennustamatta.

Kuukautishäiriöt ovat usein ensimmäinen merkki lähestyvistä vaihdevuosista. Runsaista vuodoista ei tarvitse kuitenkaan kärsiä vaan niihin on olemassa erilaisia hoitoja.

Kuumat aallot

Nykytiedon mukaan estrogeeni vaikuttaa aivojen lämmönsäätelykeskukseen. Estrogeenitasot vaihtelevat kovasti vaihdevuosissa. Tämän vuoksi kroppa on herkempi aistimaan pieniäkin lämpötilaeroja. Pieni lämpötilan muutos saa aikaan kuuman aallon tai palelemisen.

Sydämentykytys

Vaihdevuodet aiheuttavat hermoston aktivaatiossa muutoksia. Tämä voi aiheuttaa tykyttelyä. Kahvi ja alkoholi voivat pahentaa tätä oiretta ja sen vuoksi niitä kannattaa käyttää kohtuullisesti.

Kuivat limakalvot

Estrogeeni vaikuttaa limakalvoihin. Sen puute ohentaa limakalvoa. Tällöin limakalvo kuivuu, ohenee ja bakteerikanta muuttuu. Limakalvot voivat aristaa kosketusta ja ne voivat kutista ja tuntua epämukavilta.

Virtsaoireet

Myös virtsaputkea peittää limakalvo. Tämä ohenee samoin kuin vulvassa ja vaginassa estrogeenin puutteen vuoksi. Ohut limakalvo voi aiheuttaa virtsatieinfektiota muistuttavia oireita, kuten tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä. Ohut limakalvo myös altistaa aivan oikealle infektiolle, jonka vuoksi antibioottihoitoa vaativat virtsatieinfektiot voivat lisäänyä.

Estrogeeni vaikuttaa myös lantionpohjan kudokseen. Kudos menettää elastisuutta, jonka vuoksi virtsankarkailu yleistyy.

Ahdistus- ja masennusoireet

Vaihdevuosien mielialaoireet voivat muistuttaa paljon masennusoireita. Toisilla oireena on ahdistus. Näitä oireita ei useinkaan yhdistetä vaihdevuosiin vaan hoidetaan pelkkänä masennuksena. Vaihdevuosi-ikäisellä masennusoireiden taustalla täytyy siis pitää mielessä myös hormonaaliset muutokset, joihin hormonihoidolla on usein hyvä vaikutus.

Ärtymys ja mielialan vaihtelu

Hormonitasojen vaihtelu aiheuttaa usein mielialan vaihtelua ja ärtymystä. Esivaihdevuosivaiheessa myös PMS-oireet voivat pahentua.

Univaikeudet

Univaikeudet johtuvat usein kuumista aalloista ja hikoilusta, joka herättää yöllä. Heräilyn taustalla voi kuitenkin olla pelkät hormonitasojen muutokset. Huolimatta syystä, unihäiriöt vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin.

Huono uni lisää väsymystä. Tämä johtaa usein huonompaan ruokavalioon, vähentyneeseen liikuntaan ja sitä kautta painonnousuun.

Huono tai riittämätön uni lisää myös mielialaoireita.

Tämä kaikki vaikuttaa suuresti mielen ja kehon hyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Unihäiriöt ovatkin asia, jonka kanssa ei kannata pinnistellä kauaa vaan hakea apua gynekologilta ja pohtia, olisiko hormonihoito tarpeellinen.

Lihas- ja nivelkivut

Estrogeenin väheneminen vaikuttaa lihaksiin ja niveliin. Nivelet voivat jäykistyä ja nivelissä ja lihaksissa voi olla kipuja ja särkyjä.

Tarvitsenko ehkäisyä?

Munasolu irtoaa normaalisti kerran kuussa keskellä kuukautiskiertoa. Vaihdevuosien lähestyessä munasolu irtoaa kuitenkin harvemmin ja epäsäännöllisesti (juuri tämä aiheuttaa vuotohäiriöitä) ja sen vuoksi myös raskaus on epätodennäköisempi. Tätä tapahtuu erityisesti siinä vaiheessa, kun vuodot muuttuvat todella epäsäännöllisiksi.

Ensimmäisessä vaiheessa, kun kierrot lyhenee, tapahtuu ovulaatio useimmiten joka kierrossa. Kiertojen epäsäännöllistyttyä ne harvenevat. Ovulaatioita voi tapahtua kuitenkin siihen asti, kun kuukautiset loppuu ja myös ehkäisy on tarpeellinen, ellei raskautta toivo.

Raskauden mahdollisuus on noin 25% 40-vuotiailla ja 5% 45-vuotiailla. Myös keskenmenon riski kasvaa iän myötä ja 45-vuotiailla joka toinen raskaus keskeytyy keskenmenoon.

Tiesitkö? Iän myötä kaksosraskauden mahdollisuus kasvaa. Tämä johtuu luultavasti hormoneiden vaihteluista, jolloin useampi munasolu pääsee kasvamaan suureksi ja irtoamaan yhtäaikaan. Tällä tavoin syntyneet kaksoset ovat erimunaisia eli aina epäidenttisiä kaksosia.

Lähteet: NHS, Terveyskirjasto